Voimavaroja työn haasteisiin – koulutuspäivä Helsingissä

Vietin maaliskuisena lauantaina mielenkiintoisen koulutuspäivän Helsingissä Tieteiden talossa. Paikallinen S2-opettajien yhdistys oli hankkinut asiantuntevia puhujia aiheesta ”Voimavaroja työn haasteisiin”. Aiheet olivat aika raskaitakin, mutta ehdottomasti tärkeitä S2-opettajille. Päivän aloitti Pelastakaa lapset ry:ssä työskentelevä Saara Pihlaja, joka kertoi kunniaan liittyvästä väkivallasta. Seuraavaksi saimme kuulla sota-alueilta tulevien lasten ja nuorten mielestä. Puhujana oli psykologi Ann-Christin Qvarnström-Obrey. Lounaan jälkeen Janne Korhonen Turvan vuoksi Oy:stä neuvoi, miten uhka- ja väkivaltatilanteissa kannattaisi toimia. Neljäntenä eteen astui luokanopettaja Zahra Al Take, joka kertoi maahanmuuttajalasten ja -nuorten oppimisen tukemisesta omakohtaisten kokemustensa pohjalta. Iltapäivän viimeiselläkin puhujalla oli tärkeä aihe: psykologi Tuija Turunen kehotti opettajia pitämään huolta myös itsestään. Seuraavaksi kerron hieman kunkin luennon annista. 

Kunniaan liittyvä väkivalta

Saara Pihlaja Pelastakaa lapset ry:stä työskentelee turvapaikanhakijaperheiden kanssa. Hän on työssään ollut tekemisissä kunniaan liittyvän väkivallan kanssa. Se tarkoittaa perheen, yhteisön tai suvun piirissä tapahtuvaa väkivaltaa, jota perustellaan kunnianormeilla. Usein kontrolloidaan naisen käyttäytymistä, mutta myös pojat kokevat sitä esimerkiksi pakkoavioliittojen muodossa. Epäilyt ja huhupuheet saattavat riittää kunniaan liittyvään väkivaltaan. Perheen tai yhteisön häpeä tapaperinteen tai ideologian rikkomisesta voi olla suuri. Syitä voivat olla esimerkiksi seurustelu kantasuomalaisen kanssa, pukeutumiseen liittyvien odotusten rikkominen tai päihteiden käyttö.

Miten koulun arjessa voisi ennakoida riskitekijöitä ja puuttua asiaan? Esimerkiksi runsaat ja selittämättömät poissaolot saattavat viitata ongelmiin kotona. Myös huomiota herättävä kouluun saattaminen tai vaikutelma siitä, että sisarukset tai toiset oppilaat valvovat oppilasta voi viitata ongelmiin. Muita merkkejä ovat vaatteiden vaihtaminen ennen kotimatkaa, muutokset käytöksessä tai koulumenestyksessä sekä ulkoiset väkivallan merkit. Tosin osa edellä mainituista asioista voi liittyä myös normaaliin teini-ikään.

Pihlaja rohkaisee aina epäilysten herättyä ottamaan asian sensitiivisesti puheeksi oppilaan kanssa. Hän suosittelee myös tarvittaessa ryhtymistä moniammatilliseen yhteistyöhön. Kannattaa ottaa huomioon, että maahan hiljattain muuttaneet naiset eivät välttämättä tunne oikeuksiaan ja kunniaan liittyvä väkivalta voi liittyä myös 2. ja 3. polven maahanmuuttajataustaisten henkilöiden elämään.

Miksi aina ei haeta apua? Saatetaan kokea, että tilanne pitää vain hyväksyä. Oma perhe on rakas ja side siihen on vahva, jolloin siitä ei haluta eroon eikä omaa perhettä haluta saattaa huonoon valoon. Saatetaan olla kiitollisia perheelle, pelätä leimautumista, yhteisön kontrollia tai lähettämistä kotimaahan. Monet saattavat pelätä viranomaisia kotimaansa kokemusten takia.

Sota-alueilta tulevien lasten ja nuorten mieli

Psykologi, lastenpsykoterapeutti (ym.) Ann-Christin Qvarnström-Obrey kertoi sota-alueilta tulevien lasten ja nuorten mielestä. Qvarnström-Obreyn mukaan he kaikki kokevat stressiä isojen elämänmuutosten edessä ja osa heistä on myös traumatisoituneita. Pakolaisena maahan tullut lapsi tai nuori tulee hänen mukaansa nähdä tavallisena lapsena tai nuorena. Hän tarvitsee turvallisen ihmissuhteen, vastavuoroista vuorovaikutusta, ennakoitavuutta ja pysyvyyttä elämäänsä, johonkin kuulumisen tunteen ja muun muassa ”mielen ruokaa”. Yksin tulevilla lapsilla on usein tehtävä, joka voi olla työn hankkiminen ja perheen hengissä pitäminen lähettämällä rahaa kotimaahan. Suomeen asti selviytyneet lapset ovat vahvoja tapauksia, mutta yksin joutuminen on aina raskasta lapselle.

Lapsille ja nuorille psyykkisesti raskaita asioita ovat menetykset, pitkät käsittelyajat turvapaikkahakemuksissa ja esimerkiksi muistihäiriöt, jotka voivat olla trauman aiheuttamia. Myös muun muassa oppimishäiriöt, tunteiden säätely, syrjintä ja ihmissuhteet voivat tuottaa ongelmia. Menneisyys saattaa olla koko ajan mielessä ja myös kotona vanhemmat saattavat olla masentuneita. Monilla on kuitenkin voimavaroja, jolloin on mahdollista selvitä.

Uhka- ja väkivaltatilanteet

Janne Korhonen Turvan vuoksi Oy:st antoi neuvoja mahdollisiin uhka- ja väkivaltatilanteisiin. Korhonen korosti sitä, että sanallisesti uhkaava henkilö haluaa tulla huomioiduksi ja kuulluksi. On tärkeää, että uhkaavassa tilanteessa ei provosoidu ja pystyy pysymään rauhallisena ja neutraalina. Kannattaa esittää tarkentavia kysymyksiä, mutta välttää tivaamista. Kehonkielen pitäisi olla rauhoittavaa, äänenpainon matala ja tulisi kiinnittää huomiota myös sananvalintoihin.

Korhonen antoi havainnollistavan vertauksen uhkatilanteesta: ”kuohuviiniteoriassa” ihmistä verrataan kuohuviinipulloon. Jos pulloa hölskyttelee, paine kasvaa ja lopulta pärskähtää. Ihmisen pitäisi siis antaa puhua niin kauan kuin ”puhekuohua” tulee. Kun energia on purettu, ihmisen kanssa pystyy yleensä keskustelemaan. Korhonen neuvoi myös pitämään fyysistä etäisyyttä uhkaavaan henkilöön, pysymään lähellä ovea ja varoa kääntämästä selkäänsä.

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten oppimisen tukeminen

Luokanopettaja Zahra Al Take puhui maahanmuuttajalasten ja -nuorten oppimisen tukemisesta oman kokemuksensa pohjalta. Irakista kotoisin oleva Al Take kertoi taustastaan, perheestään sekä haasteista koulutiellä lapsuudessa ja nuoruudessa. Hän korosti puheessaan sitä, miten tärkeää opettajan kannustus voi olla oppilaalle, koska kotoa sitä ei välttämättä saa. Lapsi on saattanut joutua ottamaan aikuisen roolin perheessään, kuten Al Takelle tapahtui. Silloin ei aina riitä voimia koulussa keskittymiseen. Al Take koki huonona sen, että hänet laitettiin peruskoulussa S2-ryhmään, vaikka suomen kielen taito oli hyvä. Hän koki luokittelua, syrjimistä ja vähättelyä. Oman äidinkielen puhuminen kiellettiin koulussa jopa välitunneilla. Hän alkoi uskoa vähättelyyn ja koulu alkoi mennä huonosti. Kymppiluokalla häntä onnisti, kun opettaja oli aidosti kiinnostunut ja kannustava. Al Taken lannistumisen kierre katkesi siihen ja hän alkoi uskoa itseensä. Lopulta hän valmistui toiveammattiinsa, luokanopettajaksi.

Pidä huolta myös itsestäsi!

Viimeisenä puhujana oli psykologi Tuija Turunen, joka kertoi itsestään huolehtimisen tärkeydestä. Heti alkuun hän kehotti tervehtimään itseämme ja kysymään itseltämme, ”mitä kuuluu?”   Turunen varoitti, että työtaakka ei saa vaikuttaa ihmiseen liikaa. Jaksamista ei tulisi pitää itsestäänselvyytenä. Turusen mukaan kehon ”ajotietokone” kyllä muistuttelee ja olisikin tärkeää tiedostaa ja tunnistaa uupumisen merkit. Esimerkiksi muistin pätkiminen, lomilla sairastaminen tai lisääntyneet pääkivut voivat kertoa liian suuresta kuormasta.

Turunen neuvoi myös muistamaan, että oppilaiden kanssa kannattaa muistaa pitää ammatillinen etäisyys. Neutraalin tuen antaminen kertoo ammattilaisuudesta. Turunen kysyi osuvasti, keitä kannamme mukanamme ja keitä päästämme kotiimme. Töistä irrottautuminen on tärkeää, jotta resilienssi eli palautumiskyky toimii. Turunen suositteli ensiavuksi esimerkiksi ”Head space” -meditaatio-ohjelmaa, joka löytyy Youtubesta. Itse aion ainakin testata!

Koulutuspäivän dioihin voi tutustua kirjautumalla S2-opettajien jäsensivuilla: https://www.s2opettajat.fi/kirjaudu/?E108490GOTO=/jasensivut/luentodiat/.

Leena Salminen

S2-hallitus